Kantamisen aloittaminen

Lapsen kantamisesta on suuri hyöty niin vauvalle kuin vanhemmillekkin.

Lapsi saa syliä ja läheisyyttä ollessaan kannettavana ja vanhempi saa kätensä vapaiksi esimerkiksi kotiaskareita tai sisarusta varten. Metsälenkki koiran kanssa tai leikkipuistoon lähtö isomman siaaruksen kanssa käy helposti, vaikka vauva ei hereilläollessaan viihtyisikään vaunuissa.

Roskat saa vietyä vaivattomammin ulos, kauppaan on helppo kipaista nukkuvan vauvan kanssa, jos talossa ei vaikkapa ole hissiä. Imuroiminen ja tiskienlaitto onnistuu myös hyvin.

Vauvalla on turvallinen olo lämpimässä, lähellä vanhempaa, sydämen sykettä kuunnellen.

Kun vauva hieman kasvaa, on mielenkiintoista seurata kodin askareita läheltä. Silloin hieman isomman vauvan voi laittaa vaikka lonkalle, jolloin hän näkee paremmin eteenpäin.

Jotta kantaminen olisi molempien osapuolien mielestä mahdollisimman mukavaa, on tärkeää, että

vauvan  jalat ovat M-asennossa (sammakkoasento), polvet peppua korkeammalla. Kantovälineen tulisi olla polvitaipeesta polvitaipeeseen, ja vauvan peppu polvia alempana. Vastasyntyneellä M-asento on luonnollisesti pienenpi, eikä pieniä jalkoja tule väkisin levittää leveämmälle. Polvet saavat olla kohti kantajan vatsaa, kunnes vauva avaa luonnollisesti lonkkansa noin 2- 5 viikon iässä. 

Olen ymmärtänyt, että liinasta on parempi jättää vastasyntyneenkin jalat tosiaan ulkopuolelle ja levittää liina polvitaipeesta polvitaipeeseen mutta suppeammassa, vauvalle luonnollisessa kyykkyasennossa.

Viime vuoden huhtikuussa, kun Aino oli vastasyntynyt, laitoin vauvan jalat kokonaan liinan sisään.

Ulkopuolelle jätettäessä itse näkee paremmin, että hyvä asento vauvalla toteutuu.

Niska täytyy muistaa tukea pienen vauvan kanssa. Trikooliinan kanssa smokkivyö vauvan niskaan saakka, ja tarvittaessa vauvan pää asettuu luonnollisesti jommalle kumman liinaolkaimen alle.

Kudotussa liinassa voi tehdä niskatuen(moltonin) vaikkapa vauvan varahousuista taikka pienestä harsosta. Liinan yläreunaan kääritään kangas, joka tukee vauvan niskaa.

Kannattaa välttää turhaa kumartelua vauvan kanssa, mieluummin koukistuu polvien avulla jos vain mahdollista.

Kaivelin koneelta vanhoja kuvia. Pieni neiti hug a bub-trikooliinassa. Se oli mukavan kapea liina pienen vastasyntyneen kanssa. Hauska etutasku, jonka saa liinan säilytyspussiksi.On jatkanut matkaa eteenpäin jo, kuten tuo musta kimperinkin trikoinen liina. Se oli myös kiva vastasyntyneen kanssa. Nyt olen tykästynyt opastettaessa manducan trikooliinaan. Se on pehmeä, ja kevyen ilmava. Joustaa kivasti leveyssuunnassa ja liinassa on saumuroinnit eri väreillä molemmissa reunoissa, joka helpottaa sitomista.

Muista tarkastaa, että vauvalla on hyvä tila hengittää, että ilmatiet ovat auki. Noin oma navankorkeus on hyvä, vauvan tulisi olla pussausetäisyydellä.

Trikooliinan kanssa käytetään enimmäkseen kietaisuristi II- sidontaa.

Kudotulla kantoliinalla pienen vauvan kanssa esimerkiksi kietaisuristisidonta, masureppu, masureppu vahvistuksilla sekä popparoo carry. Sidontoja on hurja määrä erilaisia, mutta omasta mielestäni nämä ovat hyviä pienen vauvan kanssa.

Kudotun liinan pituus riippuu kantajan koosta, mutta useimmille koko 6 on riittävä. Jos olet isokokoinen, saattaa koko 7 olla parempi. Lyhyemmällä liinalla pärjään myös hyvin, ja sitä on helpompi hyödyntää kun kantoliinan sitomiseen on tottunut. Kudottuja liinoja on eri paksuisia ja erilaisista materiaalesita, mutta usein puuvillainen on edullinen ja helppo liina aloittaa. 

Myös rengasliina on hyvä vaihtoehto pienen vauvan kanssa. Siinä paino on vain toisella olkapäällä, joten joillakin se saattaa alkaa tuntumaan raskaalta isomman vauvan kanssa. Vauva on helppo laittaa liinaan ja sitä on kevyt kuljettaa mukana,

Useimmissa kantorepuissa tulee käyttää vastasyntyneen kanssa vauvatukea, joka on joko erikseen(esim tula,ergo) tai repussa kiinni (manduca). Oikeanmallisen repun, joka sopii juuri sinulle, löydät parhaiten sovittamalla. Riippuu kropan koosta ja mallista sekä omista mieltymyksistä, mikä sopii parhaiten.

Kirjoja, jotka itse olen kokenut hyödyllisiksi aiheeseen liittyen 

Evelin Kirkilionis : Lapsi kaipaa kantamista

Minni Niemelä: kantoliina ja kestovaippa

Hyviä, selkeitä videoita löytyy youtubesta kanavalta wrapyouinlove, kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa

Lisää tietoa ergonomisesta kantamisesta, kantotukihenkilöistä(apua kantamisen alkuun), sekä kantovälinelainaamoista www.kantoliinayhdistys.fi

Turussa lastenkirppis pikkusiilin tiloissa toimii mammakeidas. Turkulainen yhdistys, joka järjestää toimintaa ja tapahtumia vauva-ja lapsiperheille, joille tarjolla myös vertaistukea ja neuvontaa eri elämäntilanteissa.

Kantaminen ja kestovaipat kohdasta valitse sidontaohjeita, ja löydät alta hyvän listan erilaisia ohjeita ja vinkkejä kantamiseen

 www.mammakeidas.net

Turkulaisia yrityksiä kantovälinehankintoihin: 

Liinalapsi www.liinalapsi.fi. Liinalapsen sivuilta löytyy vinkkejä kantamiseen

Ozbaby   www.ozbaby.fi 

Ipanainen Helsingissä on myös hyvä paikka kantovälinehankintoihin. www.ipanainen.fi

Ipanaisen sivuilla on myös hyviä ohjeita ja vinkkejä kantamiseen liittyen!

Facebookissa toimii kantovälinekirppis, jossa voi myös tehdä kantovälinehankintoja.

Kudottu liina on useimmiten helpompi sitoa, jos se on jo pehmennyt(kesyyntynyt) jonkun toisen käytössä.

Muutamia kantovälinekuvia omalta koneelta

I love mum- kantoreppu light, manduca, ergo 360

kudottu liina, didymos pfau violet

Amazonas carry sling natura,  ensimmäinen kudottu liinani.

Catbirdbaby pikkolo

Ellevill Air merino christoffer

Manducassa opastusnukkeni vauvatuessa.

Kaulaliinalla kantoon

Tänään päätin kertoa meidän lyhyimmästä liinasta, joka ei ole varsinainen kantoliina. Minulla on kirppikseltä ostettu, thaimaalainen huivi, joka on noin kaksimetrinen. Se on hyvä kietoa nyt  syksyllä kaulaan, ja tarvittaessa napata kyytiin väsynyt taapero tai leikki-ikäinen.

Usein minulla on yksi kantoreppu matkassa, joten tämä huivi käy tarvittaessa myös tandemkantoon.

Siitä saa lonkkasidonnan slipknotilla, vähän niin kuin rengasliina ilman rengasta. Renkaan sijaan solmusta saa sitten kiristeltyä. Selkäänkin saa yksinkertaisia sidontoja.

Tämä huivi käy myös erinomaisesti nukenkantoon :).

Oma opastusnukke

Päätin kokeilla oman opastusnuken tekoa kirppikseltä löytämästäni nukesta.

Tämä on noin 48cm, ehkä hieman enemmän. 

Sen kanssa on helpompi näyttää/opetella pienen vauvan sidontoja kuin oman taaperon kanssa.

Nuken painoksi tuli nyt hieman alle kaksi kiloa. On tämä ainakin parempi, kuin tavallinen nukke ilman lisäpainoa :).  Enempää materiaalia ei kyllä nuken sisään mahtunut. Uuden sopivan nuken kohdatessani saatan askarrella myös toisen.

Nuken valmistukseen tarvitset:

-nuken, jolla on pehmeä keskivartalo ja pehmeät ontot jalat ja reisi alkumatkalta kankainen, jolloin nuken saa paremmin haluttuun asentoon.

-riisiä ja kiviä(voi myös käyttää pelkkää riisiä, tai vaikka pieniä koristekiviä)

-polvisukat/ sukkahousut

-vanutäytettä joka oli valmiiksi nuken sisässä

-kynä

- talousvaaka (ilmankin kyllä pärjää, vaikka mitan kanssa jotta paino suunnilleen tiedossa mitä mihinkin ruumiinosaan menee)

-neula ja lankaa

-ratkoja(myös pelkillä pienillä saksilla pärjää

-sakset

- (nippusiteitä,itse en tarvinnut)

- aikaa 1-1,5 tuntia. Meillä meni 1,5 tuntia Allun kanssa

Ratkoin selän auki, ja tyhjensin täytteet pöydälle.

Päähän täytin ensin hieman vanua ja sitten riisiä, lopuksi vielä vanua ennen kuin solmin sukkahoususta tehdyn pussin kiinni.

 

Pää sai noin 350g lisäpainoa, riisiä ja vanua täytteenä.

Molemmat kädet saivat hieman alle 80g riisiä sekä hieman vanua kädessä oli pieni reikä, josta täytteet sai kynän avulla , mutta se vei jonkin verran aikaa. Toisista nukeista saattaa joutua avaamaan nippusiteen, joka pitää raajan paikoillaa ja korvaamaan sen sitten uudella. Tässä nukessa ei onneksi tarvinnut kuin ratkoa selästä auki.

Jalkoihin en laittanut sukkahousua vaan täytin ne suoraan Allun avustuksella.

Viimeisenä torson täyttö.Allu keräsi sitä varten kiviä, jotka sai laittaa sitten riisin sekaan.

Laitoin kaksi sukkahousun kärkeä päällekkäin.Reunoille ja peppuun vanua.

Sitten kursittiin vauva kokoon.

Vahvistan vielä toisella langalla.

Pienenpi apuri heräsi unilta ja auttoi vauvan pukemisessa. 

Nukkevauva manducan vauvatuessa.

Allu nimesi nuken Nelliksi.

                                        

     

Kanttarelleja metsästämässä

Kävimme viikolla Nousiaisissa sienestämässä. Paluumatkalla oli aika vaikeakulkuista maastoa, joten kantoreppu oli kyllä ehdoton varuste.

Mukana matkassa oli ergo 360, uusin repputulokkaamme testissä.

Aino yritti kurkkia, mihin se koira oikein hyppelehti nuuskimaan.

Selässäkanto Ergon kanssa tuntui hyvältä. Lantiovyön kiristys vei jonkin verran aikaa, jotta sen sai riittävän ylös ja riittävän kireälle.

Kastikesienet saimme poimittua, Allu löysi niistä suurimman osan mamman kanssa.

Rymättylässä

Kaunis lauantaipäivä mökkeilemässä. Mukavaa puuhastelua, liikuntaa ja hyvää ruokaa, yhdessäoloa.

Testissä oli ergo 360 ja sen neljä eri asentoa. Tässä Aino lonkalla.

Teen ergosta erikseen oman postauksen myöhemmin.

Testasimme kasvot menosuuntaan ja Aino oli melko ihmeissään tästä. Ei ole koskaan aiemmin matkustanut kasvot menosuuntaan. Ihan tyytyväisenä heitteli kiviä veteen. Painopiste kyllä muuttui huonommaksi näin kannettaessa, mutta juurikin pieni hetki sujui ok.

Kantoväline oli oivallinen apu Ainon kanssa metsässä sekä kävellessä piti neidin ottaa pieniä lepohetkiä.

Allu käveli reippaasti näköalapaikalle. Uupumus valtasi pienen pojan paluumatkalla ja hän pääsi iskän syliin.

Upeat näköalat!